Porvoon ja Sipoon saaristo: retkisaaret ja yhteysalukset

8 oktober 2026

Porvoon saaristokartta kehyksessä: rannikko ja saaristo Helsingistä Porvooseen ja Pellinkiin, mittakaava 1:100 000

Lyhyesti: Tämä opas kattaa Helsingin itäisen saariston, Sipoon saariston ja Porvoon saariston, eli rannikon Helsingin edustalta Porvoon Pellinkiin. Ilman omaa venettä pääsee ympäri vuoden Suomenlinnaan ja kesäkaudella muun muassa Vallisaareen ja Kaunissaareen, ja Sipoon Kalkkirannasta kulkee yhteysalus Pirttisaareen ja Norrkullalandetiin. Pellinkiin pääsee maanteitse, ja viimeinen osuus ylitetään lossilla Tirmosta Sundöhön. Maihinnousu Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevalle Söderskärin majakkasaarelle on kielletty lintujen pesimäaikana 1.5.-31.7.

Porvoon saaristokartta

Seinäkartta 50 x 70 cm, mittakaava 1:100 000. Kehyksellä tai ilman.

Katso kartta

Helsingin keskustasta itään aina Porvoon Pellinkiin asti rannikko pirstoutuu saariksi ja niemiksi, joiden välissä avautuu selkiä. Osa saarista on kaupunkilaisten tuttua retkimaastoa, kuten Suomenlinna ja Vallisaari. Osa taas on Sipoon ja Porvoon ulkosaaristoa, jonne pääsee yleensä vain kesäkauden vesiliikenteellä tai omalla veneellä.

Tähän oppaaseen on koottu lähtösatamat ja retkisaaret, joihin pääsee ilman omaa venettä. Lisäksi kerromme Porvoosta ja Pellingistä sekä siitä, miksi paikoilla on usein kaksi nimeä. Vuorot ja aikataulut vaihtuvat vuosittain, joten tarkista ne liikennöitsijältä ennen lähtöä. Saaristokarttamme ei ole merikartta, eikä tämä opas anna veneilyohjeita. Me piirrämme karttoja.

Helsingin itäinen saaristo

Suomenlinna

Suomenlinnan (Sveaborg) rakentaminen aloitettiin vuonna 1748, ja linnoitus on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1991. HSL:n lautta lähtee Kauppatorilta ympäri vuoden, ja merimatka kestää noin vartin. Lautoissa ei myydä lippuja, joten lippu ostetaan ennen kyytiin nousemista.

Vallisaari ja Kuninkaansaari

Vallisaari (Skanslandet) on Suomenlinnan ja Santahaminan välissä, ja pengertie yhdistää sen Kuninkaansaareen. Saaret olivat pitkään puolustusvoimien käytössä, ja ne avattiin yleisölle vuonna 2016. Niistä vastaa Metsähallitus. Kesäkaudella JT-Linen vesibussit liikennöivät Vallisaareen Kauppatorilta, ja merimatka kestää noin 20 minuuttia. Saaren eteläosa on rajoitusaluetta, jolla liikkuminen ja maihinnousu on kielletty.

Itäinen saaristoreitti

Kesäkaudella FRS Finlandin liikennöimä Itäinen saaristoreitti kulkee Kalasatamasta Vuosaareen Herttoniemen, Laajasalon ja Vartiosaaren kautta, ja matkalla ajetaan Degerön kanavan läpi. Kesä-elokuussa reitti alkaa Meritullintorilta Kauppatorin läheltä. Osa reitin saarista, kuten Iso Iiluoto ja Leikosaari, on yksityisiä, ja niissä vierailuun tarvitaan erillinen lupa.

Sipoon saaristo

Sipoon saaristossa on useita virkistysalueita, jotka ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Yhteysalukset Norrkullalandetiin ja Pirttisaareen lähtevät Kalkkirannan (Kalkstrand) satamasta.

Kaunissaari

Kaunissaari (Fagerö) sijaitsee Sipoon saaristossa lähes ulkomerellä, noin 22 kilometriä Helsingistä itään. Saari kuuluu silti Helsingin kaupungin ulkoilusaariin ja on niistä itäisin. Kesäkaudella sinne pääsee FRS Finlandin vesibussilla Vuosaaren Hiekkalaiturilta, ja matka kestää vajaan tunnin. Saarella on noin 4 kilometrin luontopolku, kuusi keittokatosta, uimaranta, saunoja, kesäravintola, telttailualueita ja 10 vuokramökkiä. Talvella säännöllistä vesiliikennettä ei ole.

Norrkullalandet ja Möholmen

Norrkullalandet on Sipoon saariston suosituin retkikohde. Kalkkirannasta sinne pääsee Sibbo Skärgårdstrafikin yhteysaluksella, jonka vuorot tilataan etukäteen puhelimitse, ja reitti on ollut maksullinen 1.6.2025 alkaen. Saarella on silokallio- ja hiekkarantoja, grillipaikkoja ja luontopolku näköalatornille, josta näkee Sipoon saariston yli avomerelle. Möholmen on aivan Kalkkirannan sataman vieressä. Siellä on rantakallioita, hiekkaranta ja runsaasti tilaa telttailijoille.

Porvoon saaristo

Porvoo lähtöpaikkana

Porvoo (Borgå) on reilun tunnin bussimatkan päässä Helsingistä, ja sitä kutsutaan Suomen toiseksi vanhimmaksi kaupungiksi. Vanhan Porvoon punamullalla maalatut ranta-aitat Porvoonjoen varrella ovat yksi Suomen kuvatuimmista kansallismaisemista. Vanhan kaupungin mäellä on myöhäisgoottilainen tuomiokirkko, jonka rakentaminen alkoi 1400-luvulla. Suurin osa vanhan kaupungin rakennuksista on vuosilta 1760-1820. Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu jokea pitkin saaristoon asti.

Kesällä Helsingistä Porvooseen pääsee myös laivalla. Yli 100-vuotias m/s J.L. Runeberg risteilee kaupunkien välillä keväästä syksyyn lähes päivittäin.

Emäsalo ja Varlaxudden

Emäsalo (Emsalö) on noin 13 kilometriä pitkä ja 5 kilometriä leveä saari Porvoon eteläpuolella. Mantereelta saarelle pääsee joulukuussa 1992 valmistunutta siltaa pitkin. Saaren eteläkärjessä on Varlaxuddenin pieni virkistysalue, jossa on matalia kalliorantoja, makkaranpaistopaikkoja ja näkymä ulkosaaristoon.

Pirttisaari

Pirttisaari (Pörtö) on noin 150 hehtaarin saari Porvoon saaristossa, noin 28 kilometriä Porvoosta lounaaseen. Saarella on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ja Metsähallituksen virkistys- ja luonnonsuojelualueita, ja maastossa on jäljellä rakennelmia saaren sotilaskäytön ajalta. Pirttisaareen pääsee Sipoon Kalkkirannasta Kymen Saaristoliikenteen yhteysaluksella, ja matka kestää noin tunnin.

Pellinki

Pellinki (Pellinge) on noin 200 saaren ryhmä Porvoon saaristossa. Saaret sijaitsevat linnuntietä noin 22 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon. Pääsaarille ajetaan maanteitse: Tirmosta Sundöhön kulkee lossi, ja saaret on yhdistetty toisiinsa silloilla. Sandholmsuddenin vierasvenesatamassa on kesäkahvila.

Pellinki oli Tove Janssonin rakas kesäpaikka. Hän ja Tuulikki Pietilä viettivät liki 30 kesää pienellä Klovharun luodolla, joka on Pellingin edustalla uloimmassa saaristossa. Luodolle saa nousta maihin vain vierailuviikolla, joka järjestetään vuosittain heinäkuun lopulla.

Söderskärin majakka

Söderskärin majakka sijaitsee Porvoon ulkosaaristossa, reilun tunnin venematkan päässä Sipoosta ja Helsingistä. Majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1862. Söderskärin saaret kuuluvat luonnonsuojelualueeseen ja Natura 2000 -verkostoon, ja maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikaan 1.5.-31.7. Kesäisin saarelle on järjestetty yleisöristeilyjä Sipoon Kalkkirannasta ja Helsingin Aurinkolahdesta, mutta Visit Finlandin helmikuussa 2026 päivittämän tiedon mukaan kuljetukset Söderskäriin on keskeytetty toistaiseksi.

Kaksi nimeä, kaksi kieltä

Helsinki, Sipoo ja Porvoo ovat kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistön kieli on suomi. Siksi monella paikalla on kaksi nimeä: Sipoo on ruotsiksi Sibbo, Porvoo Borgå ja Kaunissaari Fagerö. Pellingissä suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, ja Emäsalossakin valtaosa ympärivuotisista asukkaista on ruotsinkielisiä. Kartallamme kaksikielisten paikkojen nimet on yleensä merkitty molemmilla kielillä, mutta moni saari, kuten Norrkullalandet ja Söderskär, on kartalla vain ruotsinkielisellä nimellään.

Sipoonkorpi kartan luoteisosassa

Kartalle on rajattu myös Sipoonkorven kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 2011 Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueelle. Puiston reiteistä, lähtöpaikoista ja laavuista kerrotaan Sipoonkorven retkeilyoppaassa, ja puistosta on oma, tarkempi Sipoonkorven retkikartta mittakaavassa 1:25 000.

Porvoon saaristokartta seinälle

Porvoon saaristokartalla näkyvät rannikko ja saaristo, tiet, järvet, maaston muodot varjostuksena sekä Sipoonkorven kansallispuiston raja. Kartta ulottuu lännessä Helsingin kantakaupungista ja Suomenlinnasta idässä Porvooseen ja Pellinkiin. Pohjoisreunalla ovat Kerava ja Nikkilä, ja etelässä saaristo jatkuu Suomenlahdelle. Paikkojen nimet ovat monin paikoin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kartalle on merkitty muun muassa Suomenlinna, Santahamina, Vuosaari, Kaunissaari, Sipoonselkä, Kalkkiranta, Emäsalo, Onas, Pellinki, Tirmo, Kilpilahti ja Porvoo.

Koko: 50 x 70 cm, vaakasuuntainen
Mittakaava: 1:100 000
Paperi: laadukas mattapaperi
Kehys: saatavana kehyksellä tai ilman. Ilman kehystä tilattu kartta lähetetään suojaputkessa.

Karttamme ovat seinäkarttoja kotiin ja suunnitteluun, eivät taskuun taitettavia maastokarttoja. Porvoon saaristokartta ei myöskään ole merikartta, eikä sitä ole tarkoitettu navigointiin.

Porvoon saaristokartta kuuluu saaristokarttojen kokoelmaan. Helsingin länsipuolisen rannikon kattaa Porkkalan saaristokartta. Kaikki Suomen karttamme löytyvät karttajulisteiden kokoelmasta.

Usein kysytyt kysymykset

Mihin saariin pääsee ilman omaa venettä?

Suomenlinnaan pääsee HSL:n lautalla Kauppatorilta ympäri vuoden. Kesäkaudella vesibussit kulkevat muun muassa Vallisaareen ja Kaunissaareen. Sipoon Kalkkirannasta pääsee yhteysaluksella Pirttisaareen ja Norrkullalandetiin, jonne vuorot tilataan etukäteen. Tarkista vuorot liikennöitsijältä, sillä aikataulut vaihtuvat vuosittain.

Pääseekö Söderskärin majakalle?

Maihinnousu Söderskäriin on kielletty lintujen pesimäaikaan 1.5.-31.7. Kesäisin saarelle on järjestetty yleisöristeilyjä Helsingistä ja Sipoosta, mutta Visit Finlandin helmikuussa 2026 päivittämän tiedon mukaan kuljetukset on keskeytetty toistaiseksi.

Miten Pellinkiin pääsee?

Autolla tai bussilla. Viimeinen osuus ylitetään lossilla Tirmosta Sundöhön, ja Pellingin saaret on yhdistetty toisiinsa silloilla.

Onko Porvoon saaristokartta merikartta?

Ei ole. Se on seinäkartta kotiin ja retkien suunnitteluun, eikä sitä ole tarkoitettu veneilyyn tai navigointiin.

Onko Porvoon saaristosta seinäkarttaa?

On. Porvoon saaristokartan koko on 50 x 70 cm ja mittakaava 1:100 000. Kartta ulottuu Helsingin kantakaupungista ja Suomenlinnasta Porvooseen ja Pellinkiin, ja siinä näkyvät myös Sipoon saaristo ja Sipoonkorven kansallispuisto.