Ahvenanmaa: laivat, saaristolautat, pyöräily ja nähtävyydet

8 oktober 2026

Ahvenanmaan saaristokartta: Ahvenanmaa ja saaristo Eckeröstä Kökariin ja Kustaviin, mittakaava 1:200 000

Lyhyesti: Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva demilitarisoitu ja ruotsinkielinen itsehallintoalue. Siihen kuuluu 6757 yli 0,25 hehtaarin saarta ja luotoa, joista 60 on asuttuja, ja asukkaita oli vuoden 2025 lopussa 30836. Turusta laivamatka kestää 4-5,5 tuntia ja Naantalista noin 5 tuntia, ja laivat saapuvat joko Maarianhaminaan tai Långnäsin satamaan. Ålandstrafikenin saaristolautoilla Ahvenanmaalle pääsee myös Kustavin Vuosnaisista ja Korppoon Galtbystä, ja ilman ajoneuvoa lautoilla matkustaa maksutta.

Ahvenanmaan saaristokartta

Seinäkartta 50 x 70 cm, mittakaava 1:200 000. Kehyksellä tai ilman.

Katso kartta

Ahvenanmaa on Itämeren saariryhmä, jonka alasta suurin osa on merta: maata on 1556 neliökilometriä ja vettä 11769. Maakunnan 16 kunnasta kuusi on saaristokuntia (Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö), ja niissä asui vuoden 2025 lopussa yhteensä 1990 ihmistä. Maakunnan ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa asukkaita oli 11957.

Tähän oppaaseen on koottu laiva- ja lentoyhteydet Manner-Suomesta, Ålandstrafikenin saaristolautat, pyöräily sekä tunnetuimmat nähtävyydet Kastelholmasta Kökariin. Vuorot ja aikataulut muuttuvat kausittain, ja ajantasaiset tiedot löytyvät laivayhtiöiden ja Ålandstrafikenin sivuilta. Me piirrämme karttoja.

Ahvenanmaan perustiedot

Itsehallinto: Ahvenanmaan itsehallinto perustuu vuonna 1922 saatuun lainsäädäntövaltaan monilla hallinnonaloilla. Maakunnan lainsäädäntöelin, maakuntapäivät, kokoontui ensimmäisen kerran 9.6.1922.
Kieli: itsehallintolain mukaan maakunta on ruotsinkielinen, ja valtion, maakunnan ja kuntien viranomaisten virkakieli on ruotsi.
Demilitarisointi: Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856, jolloin Krimin sota päättyi, ja neutralisoitu vuodesta 1921. Alueelle ei saa sijoittaa sotilashenkilöstöä, sotilaallisia laitoksia eikä sotilasmateriaalia, eikä aluetta saa linnoittaa.
Saaret: 6757 yli 0,25 hehtaarin saarta ja luotoa, joista 60 on asuttuja. Korkein kohta on Orrdalsklint, 129 metriä merenpinnan yläpuolella.
Manner-Ahvenanmaa on pisimmillään noin 50 kilometriä.

Näin pääset Ahvenanmaalle

Laivalla

Laivat lähtevät Ahvenanmaalle Turusta, Naantalista ja Helsingistä ympäri vuoden. Ne saapuvat joko Maarianhaminan Länsisatamaan tai Långnäsin satamaan.

Turusta: Viking Line ja Tallink Silja liikennöivät päivittäin. Viking Linen aamulähtö saapuu Maarianhaminaan noin 5,5 tunnissa ja iltalähtö Långnäsiin noin 4 tunnissa. Tallink Siljan laiva lähtee Turusta illalla ja poikkeaa yöllä Långnäsiin.
Naantalista: Finnlinesin laivat lähtevät kahdesti päivässä ja kulkevat Långnäsiin noin 5 tunnissa. Reitti jatkuu Ruotsin Kapellskäriin.
Helsingistä: Viking Linen ja Tallink Siljan Tukholmaan kulkevat laivat pysähtyvät Maarianhaminassa, jonne ne saapuvat aikaisin aamulla. Matka kestää noin 11,5 tuntia.

Länsisatamasta on noin kilometrin kävelymatka Maarianhaminan keskustaan. Långnäs on noin 30 kilometrin päässä Maarianhaminasta, ja osa vuoroista saapuu sinne myöhään illalla tai yöllä. Laivan autopaikka kannattaa varata ajoissa etenkin kesällä, sillä Visit Ålandin mukaan paikat täyttyvät nopeasti varsinkin heinäkuussa.

Lentäen

Visit Ålandin mukaan Finnair lentää Helsingistä Maarianhaminaan useana päivänä viikossa, ja lento kestää noin tunnin. Turusta lentää populAir kerran päivässä maanantaista perjantaihin, ja lento kestää noin 30 minuuttia. Lentoaikataulut vaihtelevat kausittain. Lentokenttä on noin viiden minuutin ajomatkan päässä Maarianhaminan keskustasta.

Saaristolautat

Ålandstrafikenin saaristolautat yhdistävät pääsaaren, kuusi saaristokuntaa ja Manner-Suomen. Ilman ajoneuvoa lautoilla matkustaa maksutta. Ajoneuvoista, myös polkupyöristä, peritään maksu, kun lautalle noustaan päätesatamassa (Vuosnainen, Galtby, Hummelvik, Långnäs tai Svinö), ja saaristotaksa on sama reitistä riippumatta. Lipun voi ostaa etukäteen Ålandstrafikenin verkkosivuilta tai Maarianhaminan toimistosta, ja päätesatamissa sen voi maksaa myös maksukortilla.

Pohjoinen reitti: Kustavin Vuosnaisista lautta kulkee noin 45 minuutissa Brändön Åvaan. Åvasta ajetaan maantietä noin 22 kilometriä Torsholmaan, josta lautta jatkaa Lappon ja Kumlingen kautta Vårdön Hummelvikiin. Osa vuoroista pysähtyy myös Enklingessä.
Eteläinen reitti: Korppoon Galtbystä Kökarin ja Sottungan kautta Långnäsiin. Föglön Överössä lautta pysähtyy tilauksesta.
Föglön reitti: Lumparlandin Svinöstä Föglön Degerbyyn. Lautta kulkee noin kerran tunnissa, matka kestää noin 35 minuuttia, eikä reitille voi varata paikkaa etukäteen.

Saaristotaksa koskee meno-paluumatkaa saaristoon sekä jatkomatkaa sen jälkeen, kun saaristossa on yövytty, esimerkiksi Brändössä, Kumlingessa, Sottungassa, Kökarissa tai Föglössä. Jos ajoneuvon tai polkupyörän kanssa matkustaa Manner-Suomesta pääsaarelle saman vuorokauden aikana, matkasta peritään erillinen läpikulkumaksu, ja matka varataan Ålandstrafikenin toimiston kautta. Lauttapaikat kannattaa varata hyvissä ajoin, varsinkin keskikesäksi. Tarkista ajantasaiset lähtöajat Ålandstrafikenin aikatauluista.

Pyöräily

Lyhyet välimatkat tekevät Ahvenanmaasta helpon pyöräilykohteen. Päällystettyjä kävely- ja pyöräteitä oli vuonna 2025 yhteensä 188 kilometriä.

Maarianhaminasta pyörätie kulkee koko matkan Eckeröhön ja Långnäsiin ja lähes koko matkan Bomarsundiin ja Getaan.
Siellä missä pyörätietä ei ole, valko-vihreät kyltit opastavat pyöräilijät rauhallisemmille kyläteille.
Hammarlandin Skarpnåtön ja Getan Snäckön välillä kulkee kesäisin polkupyörälautta Silvana (vuonna 2026 aikataulun mukaan kesäkuun lopusta elokuun loppupuolelle).
Merkityillä luontopoluilla ja vaellusreiteillä ei saa pyöräillä.
Polkupyöriä voi vuokrata Maarianhaminassa, ja monet majoituspaikat vuokraavat niitä asiakkailleen.

Nähtävyydet

Kastelholma

Kastelholman linna on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Sen rakentaminen alkoi 1300-luvun lopulla, ja se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1388. Kustaa Vaasan aikana linnasta tuli kuninkaallinen metsästyslinna, ja syksyllä 1571 siellä pidettiin vankina Eerik XIV:tä ja hänen puolisoaan Kaarina Maununtytärtä. Vuoteen 1634 asti Kastelholma oli Ahvenanmaan hallinnollinen keskus. Vuoden 1745 tulipalo tuhosi lähes koko linnan, ja nykyään restauroitu raunio on museo, joka on avoinna kesäkaudella. Linnan vieressä ovat ulkoilmamuseo Jan Karlsgården, jossa on tyypillinen ahvenanmaalainen maatila 1850-luvulta, sekä vanhaan kruununvankilaan sijoitettu vankilamuseo Vita Björn.

Bomarsund

Suomi ja Ahvenanmaa siirtyivät Venäjälle vuonna 1809, ja 1830-luvulla Venäjä alkoi rakentaa Bomarsundiin suurta linnoitusta läntisimmäksi etuvartioasemakseen. Krimin sodassa vuonna 1854 puolivalmista linnoitusta pommitettiin, ja se tuhottiin. Nykyään jäljellä on 870 hehtaarin muinaismuistoalue Sundin kunnassa, pääsaaren ja koillisen saariston rajalla. Raunioihin voi tutustua ympäri vuoden, ja kesäkuussa 2022 avattu vierailukeskus on avoinna touko-elokuussa.

Maarianhamina: Pommern ja merenkulkumuseo

Maarianhaminan Länsisatamassa, noin 500 metrin päässä laivaterminaalista, on museolaiva Pommern. Nelimastoparkki rakennettiin Skotlannissa vuonna 1903, ja ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson osti sen vuonna 1923. Eriksonin laivastossa Pommern purjehti vuoteen 1939 asti lähinnä Australiaan, jossa se lastasi vehnää myytäväksi Euroopassa. Vuonna 1953 Eriksonin lapset lahjoittivat laivan Maarianhaminan kaupungille. Museon mukaan Pommern on maailman ainoa alkuperäisessä kunnossa säilynyt nelimastoinen parkki. Laiva on avoinna yleisölle 1.5.-30.9.

Laivalle kuljetaan Ahvenanmaan merenkulkumuseon kautta. Museo on avoinna ympäri vuoden, ja sen kokoelmissa on paljon laivojen pienoismalleja, suurin osa purjealuksista. Vuonna 1922 maakunnan kauppalaivastoon kuului 136 purjelaivaa, ja merenkulku on yhä Ahvenanmaan tärkeä elinkeino. Maakunnan 7500 vuoden historiasta kertoo Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo.

Kökar

Kökar on 211 asukkaan saaristokunta eteläisen lauttareitin varrella. Kökarin Hamnön saarella toimi fransiskaaniluostari, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1472, ja munkit olivat alueella todennäköisesti jo 1300-luvulla. Luostarin toiminta päättyi Kustaa Vaasan hallituskaudella. Raunioiden päällä on nykyään kappeli, jossa on kesäisin näyttelyitä, ja sen vieressä on Pyhän Annan kivikirkko, joka rakennettiin vanhan luostarikirkon jäänteiden päälle ja vihittiin käyttöön vuonna 1784. Hamnön kulttuuripolku kulkee saaren tärkeimpien muinaisjäännösten ohi.

Saaristomeren kansallispuisto

Kartan kaakkoisosaan on merkitty rajauksineen Saaristomeren kansallispuiston länsiosa. Puisto on jo Varsinais-Suomen puolella, Kemiönsaaren ja Paraisten alueella. Metsähallituksen mukaan Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo, ja sen saarista noin kaksituhatta sijaitsee kansallispuistossa. Puisto perustettiin vuonna 1983, ja sinne pääsee omalla veneellä tai yhteysaluksella useista satamista. Ajantasaiset tiedot reiteistä ja palveluista löytyvät Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.

Ahvenanmaan saaristokartta seinälle

Ahvenanmaan saaristokartalla näkyvät Ahvenanmaan pääsaari, kaikki kuusi saaristokuntaa ja Turun saariston länsireuna. Kartta ulottuu lännessä Eckeröstä idässä Kustavin, Iniön ja Houtskarin saaristoon, ja etelässä se jatkuu Kökarin ohi avomerelle. Kartalle on piirretty saaret ja luodot, kylät, tiet, järvet ja maaston pinnanmuodot, ja meren syvyyserot on kuvattu sinisen eri sävyin. Kartalla ovat myös selkien ja salmien nimet sekä Saaristomeren kansallispuiston rajaukset. Paikannimet ovat ruotsiksi, ja vakiintunut suomenkielinen nimi on mukana esimerkiksi Maarianhaminan ja Kustavin kohdalla. Kartalle on merkitty muun muassa Maarianhamina, Jomala, Godby, Finström, Hammarland, Eckerö, Geta, Saltvik, Sund, Kastelholm, Bomarsund, Vårdö, Lumparland, Föglö, Degerby, Kökar, Kumlinge, Brändö, Houtskari ja Kustavi.

Koko: 50 x 70 cm
Mittakaava: 1:200 000
Paperi: laadukas mattapaperi
Kehys: saatavana kehyksellä tai ilman. Ilman kehystä tilattu kartta lähetetään suojaputkessa.

Karttamme ovat seinäkarttoja kotiin ja suunnitteluun, eivät taskuun taitettavia maastokarttoja. Ahvenanmaan saaristokartta ei myöskään ole merikartta, eikä sitä ole tarkoitettu veneilyyn. Matkalle kannattaa ottaa mukaan puhelimen karttasovellus ja Ålandstrafikenin ajantasaiset aikataulut.

Ahvenanmaan saaristokartta kuuluu saaristokarttojen kokoelmaan. Muilta saaristokarttojemme alueilta on omat oppaansa: Porkkala ja Espoon saaristo sekä Porvoon ja Sipoon saaristo. Kaikki Suomen karttamme löytyvät karttajulisteiden kokoelmasta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan laivamatka Ahvenanmaalle kestää?

Turusta 4-5,5 tuntia sen mukaan, saapuuko laiva Långnäsiin vai Maarianhaminaan. Naantalista Långnäsiin noin 5 tuntia ja Helsingistä Maarianhaminaan noin 11,5 tuntia.

Maksaako Ålandstrafikenin saaristolautta?

Ilman ajoneuvoa lautoilla matkustaa maksutta. Ajoneuvoista, myös polkupyöristä, peritään maksu, jonka voi maksaa etukäteen verkossa tai maksukortilla päätesatamassa.

Mikä on Ahvenanmaan virallinen kieli?

Ruotsi. Itsehallintolain mukaan maakunta on ruotsinkielinen, ja viranomaisten virkakieli on ruotsi. Suomen kansalainen saa omassa asiassaan käyttää suomea maakunnan tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa.

Sopiiko Ahvenanmaa pyörälomalle?

Sopii. Päällystettyjä kävely- ja pyöräteitä oli vuonna 2025 yhteensä 188 kilometriä, ja Maarianhaminasta pääsee pyörätietä koko matkan Eckeröhön ja Långnäsiin. Muualla pyöräilyreitit on merkitty valko-vihreillä kylteillä.

Onko Ahvenanmaasta seinäkarttaa?

On. Ahvenanmaan saaristokartan koko on 50 x 70 cm ja mittakaava 1:200 000. Se ulottuu Eckeröstä Kökariin sekä Kustavin ja Houtskarin saaristoon, ja siinä näkyvät saaret, kylät, tiet ja meren syvyyserot.