Ylläksen latukartta: 330 kilometriä latua, latukahvilat ja parhaat lenkit

Lyhyesti: Ylläs kutsuu latuverkostoaan Suomen laajimmaksi. Yleisimmin toistuva luku on 330 kilometriä, mutta Ylläksen oma sivusto puhuu noin 300 kilometristä, josta noin 150 km on ykkösluokan latua ja yli 30 km valaistua. Ensilumen latu avataan lokakuussa, koko verkosto on auki helmikuun puolivälistä ja kunnossapito jatkuu toukokuun alkuun.

Ylläs on kahden kylän hiihtokeskus. Äkäslompolo on tunturin pohjoispuolella ja Ylläsjärvi eteläpuolella, ja niiden väliin jää Yllästunturi, 719 metriä merenpinnasta ja noin 500 metriä ympäröivää maastoa korkeammalla. Ladut kiertävät tunturin, laskeutuvat järvien jäälle ja nousevat puurajan yläpuolelle. Sama verkosto palvelee sekä kolmen kilometrin iltalenkkiä että 40 kilometrin päivämatkaa.

Tähän oppaaseen on koottu se, mikä latuverkostosta on tarkistettavissa. Olemme kartantekijöitä emmekä latupalvelu, joten päivän latutilanne kannattaa katsoa Ylläksen omasta karttapalvelusta tai ladulle.fi-sivustolta.

Latuverkosto lukuina: 330 vai 300 kilometriä?

Luku 330 kilometriä toistuu hiihtoblogeissa, majoitussivustoilla ja hiihtokeskuksen materiaaleissa. Ylläksen matkailusivusto yllas.fi puhuu itse noin 300 kilometristä. Kyse ei ole ristiriidasta vaan laskutavasta: mukaan lasketaan eri määrä kakkos- ja kolmosluokan latuja, joita hoidetaan vasta keskitalvella.

• Noin 300 km hoidettua latua yllas.fi:n mukaan. Laajemmin toistettu luku on 330 km.
• Noin 150 km ykkösluokan latua, jotka avataan ensimmäisinä.
• Yli 30 km valaistua latua molempien kylien tuntumassa.
• 46 km koiralatua, joilla saa hiihtää koiran kanssa.
• Kunnossapito maksaa yli 500 000 euroa vuodessa.

Ladut on luokiteltu sinisiin, punaisiin ja mustiin. Sininen on helpoin, musta vaativin.

Hiihtokausi kestää lokakuusta toukokuuhun

Ensimmäisenä avautuu Äkäslompolon Lämpökolmonen, runsaan kolmen kilometrin valaistu lenkki, joka saadaan käyttöön jo lokakuun puolivälissä ensilumesta. Kakkosluokan latujen hoito alkaa helmikuun alussa ja kolmosluokan helmikuun puolivälissä, jolloin koko verkosto on käytössä. Latuja hoidetaan toukokuun alkuun sään salliessa. Kevätkelillä aamun hanki kantaa ja iltapäivällä latu pehmenee.

Kaksi kylää, yksi tunturi

Äkäslompolo

Äkäslompolo on tunturin pohjoispuolella, ja sitä kutsutaan seitsemän tunturin kyläksi. Ensimmäinen pysyvä rakennus nousi järven länsirannalle vuonna 1740. Täältä ladut lähtevät kohti Kesänkijärveä, Varkaankurua ja Kukastunturia. Kylässä on myös Metsähallituksen luontokeskus Kellokas. Se on luontokeskus, ei latukahvila, vaikka moni pysähtyy siellä.

Ylläsjärvi

Ylläsjärvi on tunturin eteläpuolella. Rinteet avautuvat etelään ja ovat pisimmillään noin kolme kilometriä. Kylästä lähtee tasainen valaistu latu Aurinkotuvalle, ja järven jää tarjoaa loivaa lenkkimaastoa.

Kylien välinen yhteys

Kylien välillä on noin 15 kilometriä Maisematietä pitkin. Tie avattiin vuonna 2005 ja kiertää tunturin länsipuolelta. Ladut yhdistävät kylät tunturin yli ja ympäri, ja talvikaudella liikennöi ski bus.

Ylläksen tunturit

Lista seitsemästä tunturista vaihtelee lähteen mukaan. Sivusto yllas.fi luettelee Ylläksen, Kesängin, Kukaksen, Kuertunturin, Aakenustunturin, Lainiotunturin ja Pyhätunturin, kun taas paikalliset lähteet nostavat Aakenuksen tilalle Kellostapulin.

Kesänkitunturin korkeudesta lähteet antavat lukuja väliltä 517 ja 535 metriä, joten luku on suuntaa antava. Kesänkitunturin kylkeen uurtunut Pirunkuru on alueen tunnetuimpia maastonmuotoja.

Klassiset lenkit

Nämä reitit toistuvat suomalaisissa hiihto-oppaissa. Kilometrit ovat suuntaa antavia, koska lenkin voi katkaista lähes missä tahansa.

• Lämpökolmonen, runsaat 3 km. Valaistu, kauden ensimmäinen.
• Jäälatu, noin 10 km. Lähes tasainen lenkki järven jäällä.
• Ylläsjärvi ja Aurinkotupa, noin 10 km. Valaistu, tasainen.
• Lettulenkki Velhon Kodalle, noin 10 km. Loivaa maastoa ja lettuja perillä.
• Hangaskurun kautta, noin 25 km. Nousua Hangaskurun ja Kotamajan välillä sekä Kukastunturin laelle.
• Yllästunturin ympäri, noin 30 km. Alueen klassikko. Alkaa Isomettännousulla ja kiertää Aurinkotuvan kautta.
• Kahvilakierros, noin 40 km. Pitkä lenkki muun muassa Luosujärven kahvion kautta.

Kevään suurin tapahtuma on Ylläs-Levi Hiihto, jossa hiihdetään 70 tai 55 kilometriä Ylläsjärveltä Kukastunturin kautta Leville.

Kartta seinälle

Puhelimen ruutu näyttää sen, missä olet, mutta ei sitä, miten alue liittyy yhteen. Seinäkartta tekee päinvastoin: se näyttää koko verkoston kerralla, ja lenkin voi suunnitella iltaa aiemmin kahvikupin ääressä.

Meillä on tällä hetkellä yksi suomalainen kartta, Ylläksen latukartta. Se on käsin piirretty seinäkartta, kokoa 50 x 70 cm ja mittakaavassa 1:75 000. Kartalla näkyvät alueen ladut ja keskeiset kohteet: tunturit kuten Aakenustunturi, Kukastunturi ja Kellostapuli, tuvat, kämpät ja pysäköintialueet. Hinta on 900 kruunua, sillä kartta myydään ruotsalaisesta verkkokaupastamme ja hinta näkyy kruunuina eikä euroina.

Sanotaan suoraan, mihin kartta ei sovi. Se ei ole taskuun taitettava maastokartta eikä latutilannepalvelu. Jos haluat tietää, onko latu ajettu tänään, oikea työkalu on Ylläksen karttapalvelu tai ladulle.fi. Muut karttamme ovat toistaiseksi Ruotsin ja Norjan kohteita hiihtolatukarttojen kokoelmassa.

Latukahvilat

Latukahvilat ovat Ylläksen tavaramerkki: pieniä, keskenään erilaisia ja lähes jokaisen ladun varrella. Määrästä lähteet eivät ole yksimielisiä, sillä osa puhuu paristakymmenestä ja Ylen juttu kymmenkunnasta ympärivuotisesta. Aukiolot vaihtelevat kausittain.

• Kotamaja. Perinteisimpänä pidetty, kansallispuistossa Pyhätunturin, Lainion ja Kukastunturin katveessa.
• Aurinkotupa. Ylläsjärven rannalla, pihassa lasten hiihtoalue ja harjoitusrinne.
• Velhon Kota. Tunnettu munkeista ja letuista.
• Luosujärven kahvio. Pitkän kahvilakierroksen varrella.
• Latvamaja, Kahvikeidas ja Café Suomu. Muita mainittuja taukopaikkoja.

Latujen varrella on lisäksi laavuja, kotia ja tupia, joissa voi paistaa omat eväät. Varkaankuru ja Kesänkijärvi ovat tällaisia taukopaikkoja, eivät kahviloita.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Ylläs on kiinni Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, joka on pinta-alaltaan noin 1 020 neliökilometriä ja Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Se on myös Suomen suosituin: käyntejä kertyi vuonna 2025 noin 587 000. Puisto perustettiin nykymuodossaan vuonna 2005, kun vuoden 1938 Pallas-Ounastunturin kansallispuisto laajennettiin ja nimettiin uudelleen.

Kaikki ladut eivät ole puistossa. Yllästunturin huippu ja laskettelurinteet jäävät rajojen ulkopuolelle, mutta suuri osa latuverkoston pohjoisosasta kulkee puiston sisällä.

Näin pääset Ylläkselle

• Lentäen. Lähin lentoasema on Kittilä, josta Ylläkselle ajaa noin puoli tuntia. Talvikaudella kentältä liikennöi lentokenttäbussi Ylläsjärven ja Äkäslompolon kautta.
• Junalla. Lähin rautatieasema on Kolari, noin 35 kilometrin päässä. Asemalta on liityntäbussi.
• Autolla. Rovaniemeltä noin kaksi tuntia tietä 79 Kittilään ja siitä tielle 80. Etelästä tietä 21 Kolariin ja sieltä teitä 939 tai 940.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka pitkä Ylläksen latuverkosto on?
Yleisimmin mainittu luku on 330 kilometriä, Ylläksen oma sivusto puhuu noin 300 kilometristä. Ero johtuu siitä, kuinka moni kakkos- ja kolmosluokan latu lasketaan mukaan.

Milloin hiihtokausi alkaa ja päättyy?
Ensimmäinen latu avataan tyypillisesti lokakuun puolivälissä. Koko verkosto on auki helmikuun puolivälistä, ja latuja hoidetaan toukokuun alkuun sään salliessa.

Kuinka monta latukahvilaa Ylläksellä on?
Lähteet antavat eri lukuja, kymmenkunnasta parinkymmeneen. Tunnetuimpia ovat Kotamaja, Aurinkotupa ja Velhon Kota.

Kuinka pitkä on lenkki Yllästunturin ympäri?
Klassinen kierros on noin 30 kilometriä. Lyhyempiä ovat noin 10 kilometrin jäälatu ja noin 25 kilometrin Hangaskurun lenkki.

Mistä näen päivän latutilanteen?
Ylläksen omasta karttapalvelusta tai ladulle.fi-sivustolta. Meidän karttamme on seinäkartta suunnitteluun, ei reaaliaikainen latutilannepalvelu.

Lähteet

• yllas.fi: kilometrit, valaistut ladut, koiraladut, kausi, kustannukset ja saapumisohjeet.
• Metsähallitus, luontoon.fi: kansallispuisto ja Kellokas.
• Wikipedia: Yllästunturi ja Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
• Yle: latukahviloiden määrä ja ympärivuotisuus.
• Suomalaiset hiihtoblogit, muun muassa Vuorenvarma ja In the Woods, Dear: reittipituudet ja kahvilat.
• yllaslevi.fi: Ylläs-Levi Hiihto.

Päivitetty: 22. elokuuta 2026.