Lyhyesti: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on käyntimäärältään Suomen suosituin kansallispuisto: vuonna 2025 siellä tehtiin 586 800 käyntiä. Pinta-ala on 1 026 km², ja puiston halki kulkee Hetta-Pallas, Metsähallituksen mukaan Suomen vanhin vaellusreitti, joka linjattiin vuonna 1934. Reittiin kannattaa varata kolmesta neljään päivää, ja se kulkee autiotuvalta toiselle Ounastuntureilta Pallastuntureille.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto levittäytyy Kolarin, Kittilän, Muonion ja Enontekiön väliselle tunturialueelle. Nykyiseen kokoonsa se perustettiin vuonna 2005, mutta alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, on yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista.
Pinta-alaltaan puisto on Suomen kansallispuistoista kolmanneksi suurin. Maisemaa hallitsee tunturiketju, joka nousee luonnontilaisten metsien ja aapasoiden keskeltä.
Kansallispuisto lukuina
- Pinta-ala: 1 026 km², Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto
- Perustettu: nykyiseen kokoonsa 2005, alkuperäinen puisto 1938
- Kävijämäärä: 586 800 käyntiä vuonna 2025, Suomen suosituin
- Kesäreitit: 500 km merkittyä reittiä puistossa ja lähiympäristössä
- Talvireitit: yli 100 km, erillään kesäreittiverkostosta
- Kunnat: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio
- Tunnuslintu: pulmunen
Tunturiketju Ounastuntureilta Ylläkselle
Tunturit muodostavat pitkän ketjun Ounastuntureilta Pallastuntureiden kautta Ylläkselle. Havumetsä ulottuu noin 400 ja 500 metrin korkeuteen, minkä yläpuolella tunturikoivikko vaihtuu paljakaksi.
Taivaskero
Taivaskero on Pallastuntureiden ja koko ketjun korkein huippu. Metsähallitus ilmoittaa korkeudeksi 809 metriä, joskin reittiselostuksessa esiintyy myös luku 807 metriä. Laella on muistolaatta vuodelta 1952: Suomen olympiatuli sytytettiin Taivaskerolla ja kuljetettiin sieltä viestijuoksuna Helsinkiin.
Pyhäkero ja Ounastunturit
Pyhäkero on Ounastuntureiden vanha merkkitunturi ja reitin ensimmäinen kunnon nousu. Autiotupa on tunturin juurella noin seitsemän kilometrin päässä Ounasjärvestä, ja huipulta aukeaa näköala Pallastuntureille.
Ylläs ja Aakenustunturi
Puiston eteläpää on Ylläksen maastoa: Yllästunturi, Kellostapuli ja Kesänkitunturi kohoavat Äkäslompolon ja Ylläsjärven yllä, ja kauempana rakkakivinen Aakenustunturi 565 metriin. Reiteille pääsee suoraan kylästä.
Hetta-Pallas, Suomen vanhin vaellusreitti
Hetta-Pallas on puiston suosituin pitkä vaellusreitti ja Metsähallituksen omin sanoin Suomen vanhin vaellusreitti. Se linjattiin vuonna 1934 ja kulkee tunturijonoa myöten poiketen välillä alas kuruihin.
Pituudesta liikkuu kaksi lukua: Metsähallitus ilmoittaa 50 kilometriä, mutta saman reittiselostuksen etappien summa on 55,0 kilometriä. Varaudu noin 55 kilometriin.
Etapit ja tuvat
- Hetasta Pyhäkeron autiotuvalle: 6,7 km
- Pyhäkerolta Sioskurun autio- ja varaustuvalle: 8 km
- Sioskurusta Pahakurun autiotuvalle: 12,1 km
- Pahakurusta Hannukurun autio- ja varaustuvalle: 1,5 km
- Hannukurusta Montellin kodalle: 12,5 km
- Montellin kodalta Nammalakurun autio- ja varaustuvalle: 1,2 km
- Nammalakurusta Pallastunturille: 13 km
Autiotuvat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, varaustuvat varataan etukäteen eraluvat.fi-palvelussa. Montellinmaja ei enää palvele autiotupana, vaan paikalla on kota. Leiriytyä saa vain tupien, kotien ja laavujen läheisyydessä, ja rajoitusvyöhykkeillä telttailu on kielletty.
Reitti on merkitty puisin nuoliviitoin 50 metrin välein, ja merkintä uusittiin kesällä 2018. Kartta ja kompassi kuuluvat silti mukaan, sillä näkyvyys voi heiketä nopeasti. Pyhäkerolla ja Lumikerolla on jyrkkiä nousuja, mutta jokien ylitse on siltoja, joten normaalilla vedenkorkeudella kahluita ei tule. Hetassa Ounasjärvi ylitetään paikallisten yrittäjien venekyydillä, ja reitti kuljetaan vain sulan maan aikaan.
Päiväretket: Varkaankuru ja Kesänkijärvi
Varkaankurunpolku
Varkaankuru on Ylläksen ja Kellostapulin kainalossa oleva rehevä lehtometsä, jossa polku puikkelehtii yli 200-vuotiaiden kuusten lomassa. Reitti lähtee luontokeskus Kellokkaalta ja palaa samaan paikkaan, ja 1,9 kilometrin kohdalla on esteetön kota. Varkaankuru on rajoitusvyöhykettä: liikkua saa 1.5. ja 30.11. välisenä aikana vain merkityllä reitillä, ja pyöräily sekä leiriytyminen on kielletty.
Kesänkijärven kierros
Kuuden kilometrin Kesänkijärven kierros on Äkäslompolon vilkkain reitti ja lapsiperheiden suosiossa, sillä alkumatka kodalle on avustajan kanssa esteetön. Järveä reunustavat aarnimetsät, ja jyrkkärinteiset Kesänkitunturi ja Kellostapuli kuvastuvat veden pinnasta.
Maailman puhtain ilma mitataan Sammaltunturilla
Metsähallituksen mukaan kansallispuistossa liikutaan tutkitusti maailman puhtaimmassa ilmassa. Muotoilu perustuu Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin asemaan, joka perustettiin vuonna 1994 ja jolla ilmakehän koostumusta on mitattu vuodesta 1991. Laitoksen mukaan mitatusti puhtain ilma sijoittuu noin sadan kilometrin säteelle asemasta, ja Lapin epäpuhtauspitoisuudet ovat tyypillisesti noin puolet Etelä-Suomen tasosta. Puistossa on käynnissä yli sata tutkimushanketta, joista moni liittyy ilmanlaadun seurantaan.
Milloin kannattaa tulla
Metsähallituksen mukaan paras vaellusaika on juhannuksen tienoilta lokakuun puoliväliin. Lumet sulavat pääosin jo toukokuussa, mutta vielä kesäkuussa kurut ovat lumen peitossa ja polut märkiä ja alttiita kulumiselle.
Ruska on syyskuun juttu, ja Metsähallituksen mukaan reitin ruuhkahuippu osuu juuri ruska-aikaan. Räkkäkausi eli hyttysten ja mäkäräisten pahin aika osuu Lapissa tyypillisesti heinäkuulle. Syyskuussa hyönteiset ovat pääosin poissa, mutta yöpakkaset jo tavallisia.
Näin pääset perille
Lähin lentoasema on Kittilässä ja lähin rautatieasema Kolarissa. Enontekiön kentälle lennetään vain chartereita, joten Hettaan tullaan maateitse.
- Lentäen: Kittilästä pääsee Hettaan linja-autolla tai etukäteen varattavalla kutsutaksilla. Pallastunturille ja Ylläkselle on omat yhteytensä.
- Junalla: Kolariin on 35 km, Rovaniemelle 165 km. Kaikilta Kolarin junilta on suora bussiyhteys Ylläsjärvelle ja Äkäslompoloon.
- Linja-autolla: Hettaan liikennöidään Rovaniemeltä ja Muoniosta. Muonion bussi Pallastunturille jatkaa Hettaan.
Vaelluksen päätepisteet ovat Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa (Peuratie 15, 99400 Enontekiö) ja Pallastunturin pysäköintialue. Ylläksellä opastus on luontokeskus Kellokkaalla.
Kartta seinälle
Dapa Maps on oslolainen karttapaja. Piirrämme seinäkartat käsin ja painamme ne kokoon 50 x 70 cm. Kartta on mökin seinälle: suunnitteluun ennen lähtöä ja muistoksi sen jälkeen, ei taskuun maastokartaksi.
Suomen valikoimassamme on tällä hetkellä yksi kartta, Ylläksen latukartta (900 kr). Se kattaa tunturiketjun eteläpään eli Ylläksen maaston: Aakenustunturin, Kuertunturin, Kukastunturin ja Lainiotunturin sekä tuvat ja pysäköintialueet. Kartta on piirretty latuverkoston näkökulmasta, joten se on ensisijaisesti talvikartta. Maasto on sama ympäri vuoden, joten se toimii myös kesäretken suunnitteluun, mutta kesäreittejä se ei näytä eikä yllä Hetta-Pallakselle.
Emme ole matkailutoimisto emmekä reitti- tai latutilannepalvelu: päivän tarkka tilanne kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta. Me teemme kartan, joka jää seinälle. Ylläksen latuverkostosta kerromme oppaassa Ylläksen latukartta: 330 kilometriä latua, latukahvilat ja parhaat lenkit, ja koko valikoiman näet karttakaupasta.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka pitkä Hetta-Pallas-reitti on?
Metsähallitus ilmoittaa 50 kilometriä, mutta saman reittiselostuksen etappien summa on 55,0 kilometriä. Varaudu noin 55 kilometriin ja kolmesta neljään päivään.
Onko Hetta-Pallas Suomen vanhin merkitty vaellusreitti?
Kyllä, Metsähallitus kutsuu sitä Suomen vanhimmaksi vaellusreitiksi. Se linjattiin 1934.
Kuinka moni puistossa käy?
Vuonna 2025 tehtiin 586 800 käyntiä, eniten kaikista Suomen kansallispuistoista. Toisena Urho Kekkosen puisto, 424 900 käyntiä.
Milloin ruska on parhaimmillaan?
Syyskuussa. Metsähallituksen mukaan reitin ruuhkahuippu osuu juuri ruska-aikaan. Paras vaellusaika on kaikkiaan juhannuksesta lokakuun puoliväliin.
Pitääkö autiotupaan varata paikka?
Ei. Autiotuvat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Varaustuvat varataan etukäteen eraluvat.fi-palvelussa, ja osa tuvista toimii sekä autio- että varaustupana.
Onko Pallaksella oikeasti maailman puhtain ilma?
Metsähallitus ja Ilmatieteen laitos käyttävät tätä muotoilua: mitatusti puhtain ilma sijoittuu noin sadan kilometrin säteelle Pallaksen tutkimusasemasta.
Käykö Ylläksen latukartta kesäretkeen?
Suunnitteluun käy, koska maasto on sama ympäri vuoden. Kesäreittejä se ei näytä eikä ole maastokartta.
Lähteet
- Metsähallitus, Luontoon.fi: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Luonto-, Retkeily- ja Saapuminen-sivut (22.8.2026)
- Metsähallitus, Luontoon.fi: Hetta-Pallas vaellusreitti, Varkaankurunpolku, Kesänkijärven kierros (22.8.2026)
- Metsähallitus: Käyntimäärät 2025 -tiedote (22.8.2026)
- Ilmatieteen laitos: Pallaksen tutkimusasema ja Sammaltunturin mittaukset (22.8.2026)
Päivitetty: 22. elokuuta 2026.